keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Unelmien tyttöystävä

Miulta on usein kyselty, että mimmonen on mun unelmien tyttöystävä. Monet luulee, että miulla on jotain hirveen tiukkoja ulkönäöllisiä, tyylillisiä ja luonteellisia kriteerejä, mutta yllätysyllätys - eipä ole. Muutamaan otteeseen oon jopa kuullu jotain, että "Sulle pitäis varmaan olla semmonen isotissinen ja perseinen blondi".. News flash: molemmat ovat irrelevantteja asioita miulle.

Se on kyllä totta, että olen tässäkin asiassa perfektionesti, mutta se ehkä näkyy vähän eri tasolla. Koitan jotenkin epämääräsesti tässä unettomuuttani nyt kuvailla jotain semmosia juttuja, mimmoinen miun "unelmatyttöystävä" olisi tai jotain semmosta. Ja toisaalta tiedostan, että kaikki tämmöiset jutut on turhia. Kun rakastuu, ni rakastuu, eikä sydän mieti, että täyttääkö joku nyt tämmösiä juttuja.. mutta kerronpa silti. Voin puhua toiselle persoonalle, ni tää vaikuttaa semmoselta, että kirjotan just sulle (kuitenkin karvaselle miehelle), joka luet tätä nyt.. älä ahistu! :)

Ole mitä olet ja tee mitä haluat
   Oikeesti. Simppeleintä ikinä. Kenet tahansa haluankin, niin haluan sut semmoisena, kuin olet tai en ollenkaan. Sama pätee tyylillisesti. Pukeudu just niihin vaatteisiin, mihin haluat ja jos haluat värjätä hiuksesi vaikka vihreäksi, ni anna mennä. Mä en etsi tietyntyylisiä tai tietyn hiusvärin omaavia tyttöjä. Joskus oon menny erehdyksissäni sanomaan, että "punapäät on usein kuumia".. En tarkoittanut sitä sillä, että kaikkien maailman naisten tulisi nyt juosta värjäämään hiuksiaan punaisiksi, koska se on jotenkin muita jumalallisempi hiusten väri. Se ei sovi kaikille, mutta joillekkin se sopii.. ihan niinku nyt mikä tahansa juttu. Ois pitänyt alunperin vääntää tuo sanominen muotoon "kylläpä tuolle kuumalle mimmille sopii punaiset hiukset". Usein silmäni osuu omaperäisen tyylisiin mimmeihin, koska yleensä ne on ajatellu omaa tyyliään sillein, että se on niiden juttu, eikä ne välitä pätkääkään mitä muut ajattelee siitä. Ja tuohon omaperäiseen menee niin paljon juttuja, että sillä ei voi lokeroida mua tykkäämään vaan tietynnäköisistä ihmisistä. Mä pyrin olemaan oman elämäni supermies - oo sä oman elämäs supernainen, ni voidaan olla supersankareita toisillemme! :)

"Maailma on tehty meitä varten"
   Koen tätä jo yksinkin, mutta haluaisin jakaa tämän jonkun toisen kanssa. Jotenkin tuntea semmoista leffamaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hulluutta, että voidaan tavallaan tehdä ihan mitä vaan ja nauttia kaikesta.. ottaa kaikki ilo irti siitä, mitä tää maailma meille tarjoo, koska se on tehty ruokkimaan meidän mielihaluja. Ihan sama missä ollaan ja mitä tehdään, niin ei tarvita mitään enempää. Juostaan kilpaa kesäyösssä, sekoillaan, huudetaan ilosta, katellaan tähtiä lumihangessa, ei välitetä vaikka kastutaan ukkosmyrskyssä ja meikit leviää.. kaikki on meidän ja meitä varten. Ei anneta tyhmien murheiden lannistaa, eikä kehitetä väkisin turhia ongelmia.. pietään ennemmin hauskaa kaikkialla :) En kai oo liian epätoivonen romantikko?
Kattokaa leffa "Notebook", se on yks parhaista leffoista, jonka oon ikinä nähnyt ja siinä kuvataan hyvin näitä tunteita.. mutta älkää väittäkö mua leffafriikiksi, joka vaan kaipaa semmoista, jota ei ole olemassakaan - tiedän, että on :)

Omat(kin) elämät
   Niinku monet varmasti tietää, niin olen varsin kiireinen ihminen. Teen paljon kaikkea. Mulla on unelmia, joita mä tavoittelen ja oon valmis uhraamaan niiden eteen paljon. Voisin kuvitella siis tarvitsevani jonkun suht itsenäisen, omia unelmia omaavan, aktiivisen ihmisen rinnalleni. Jos sulla on urheilullisia, musikaalisia, valokuvauksellisia tai muita luovia harrastuksia, niin niitä voisi harrastaa yhdessäkin. Yksityisyrittäjämäisen luonteeni takia mä en osaa nyhjätä kotona katsomassa telkkaria joka ilta ja muutenkin voidaan välillä joutua olemaan pidempiä pätkiä erossa, mutta jos oot oikee ihminen, ni toki tekisin siitä yhteisestä ajasta maailman parasta :)

Positiivisuus on oikeesti aika jees 
Mua on alkanu vähän ahistaa olla negatiivisten ihmisten seurassa. En ihan ymmärrä, että miksi pitää kokoajan murjottaa ja ajatella, ettei mikään onnistu. Suomessa näin talvella ihmiset on vähän niinku jotain massazombeja.. hymyilet jollekkin (tai muuten vaan) kaupungilla, ni saat korkeintaan murhaavia katseita takaisin. Hymyile, huuda, nosta kädet ilmaan, tanssi ja näytä kaikille. Ota sen jälkeen viidesti turpaas, nouse ylös ja jatka yrittämistä - joskus sä onnistut ja ainaki yrittäminen on hauskaa! En ehkä osais elää ihmisen kanssa, joka on yltiönegatiivinen.. siit ei varmaan vaan tulis mitään. Alkuun mä pystyn aina tuomaan sen positiivisuuden, mutta jossain kohassa se negatiivisuus lannistaa mutkin ja multa häviää ilo elämästä. No thank you! Enkä nyt sanonu, että pitäis mitenkään tekopirteäkään olla..  ihan tiedoksi :D

Love me the way I am
   Mä oon tämmönen, ku oon.. jokseenkin erikoinen tapaus, mut en mitenkä erityisen ihmeellinen.. tutustu, ihastu tai vihastu, mutta tee se sen takia, mitä mä oikeesti oon. Ei mielikuvien, muiden ihmisten mielipiteiden tai joidenkin asioiden takia, jotka ei liity minuun ihmisenä mitenkään. Oon saanu tarpeekseni pyrkyreistä.

Trust me and I'll trust you too
    Luottamus on hemmetin tärkeetä kaikissa ihmissuhteissa. Mä oon kasvanut ohi mustasukkaisuudesta ja oon aina ollut hyvä luottamaan. Olen tiedostanut saavani välillä paljon huomiota ihmisiltä, mutta se ei meinaa, että sun pitäis olla huolissaan. Jos jotain, ni oon aina pyrkinyt olemaan edes luotettava. Jos oon sun, ni oon sitte sun.

 ..anyone?



ps. pakko olla sen verran pinnallinenkin, että jos oot pienikokoinen (joku ihme suojeluvietti?) ja sulla on semmoset silmät, joita voisin tuijotella maailman tappiin asti, ni en valita :) Tosin nuokaan ei ole mitään välttämättömyyksiä.


3 kommenttia: